
Romaanikäsikirjoitusta, runoja, kolumneja, hakemuksia, valituksia, kaavakkeita, lomakkeita, blogia, meilejä, tekstiviestejä, kirjeitä, kuittauksia, muistilappuja, kauppalappuja...
Tämän blogin tekstien tekijänoikeudet
omistaa Winnie Virus
Jaahas. Meidän kaikkien oma Jacko on kuollut.
Yhyy! Winnie oli uutispimennossa vain vuorokauden ja
sinä aikana Jacko ehti kuolla. Kun Winnie kuuli uutisesta,
hän ällistyi kun kukaan ei ollut kertonut hänelle, että tuo
mainio veikko on kuollut! Miten se nyt kuoli, kun sehän on
muovia. Eihän muovinuket kuole.
Winnie eli siis vuorokauden ihan normaalia elämäänsä,
täysin tiedottomana siitä, että Michael Jackson oli kuollut.
Kun uutinen viimein tavoitti Winnien, se oli jo vanha uutinen.
Kuumies oli jo kylmettynyt.
Mutta oh, kyllä mies nyt taas kiinnostaa ihmisiä. Niin ihana
Jaska. Ei hän jaksanut enää ketään kiinnostaa, raihnaisena
ukko-polona pyörätuolissa, nenä poskella. Vaikka olihan siihen
nenäänkin jo tottunut. Mutta nyt:
Ooh, mikä suuri kyky ja mainio showmies...
Peter Pan, ikuinen poika joka teki kaikkensa pysyäkseen nuorena
ja notkeana. Ja siitä seurasi kuolema pariakymmentä vuotta ennen
keskimääräistä miehen kuolinikää. Eläköön nuoruus ja kauneus!
Vaalikaamme sitä.
Parempi kuolla nuorena ja kauniina kuin vanhana ja raihnaisena.
Mutta ihan oikeasti, kyllä Jaskan kuolema surettaa, koska Jacko
on ollut aina. Ilman Jackoa ei ole kivaa.
Mutta onneksi meille jäi kuukävely.
Jatketaan me tanssia kädet munilla, vaikka Michael heitti
hattunsa nurkkaan.
Miehellä on parta siksi
että siihen voi
pyyhkiä
naisen hunajat
ja naisella pepussa vako
siksi
että sinne voi sumuttaa
hajuvettä.
Rakas Kuninkaani
sinä olet ollut taas viikon
omilla teilläsi
enkä minä edes tiedä
oletko sinä sodassa
vai omassa kammiossasi
linnamme etäisimmässä
siivessä
miksi sinä aina jätät minut
viikoiksi yksin
meidän katetun vuoteemme
suojissa
luen eroottista kirjallisuutta
ja minulla on Sinua
niin ikävä
lopulta käsken
miehet
etsimään sinua
ja jos siihen menee
viikkoja
minun täytyy kutsua
rakastajani
tyydyttämään minut
ja tiedän
että se on sinusta
halpamaista
ja että inhoat
sitä imelää tuoksua
jonka rakastajani jättää
lakanoillemme
haluaisit tietenkin
ottaa hänet hengiltä
omin käsin
jos joskus sattuisitte yhtä aikaa
makuhuoneemme ovelle
mutta en siedä sitä
rakkaani
että lähetät minulle
vain tylyn viestin
jossa käsket minua
lukemaan iltasadukseni
Tekniikanmaailmoja
Oh
miten sinusta onkin tullut
noin julma
Ja joskus
kun rakastajani on
tulossa luokseni
pehmytkantinen kirja
kainalossaan -
runoja minulle
Sinä lennät luokseni
vaikka Andorrasta asti
tyydyttääksesi minut
kuninkaallisen kaavan mukaan
niin kylläiseksi
niin kylläiseksi että
kun sitten jätät minut taas
en pysty viikkoon
muuta kuin
keinuttelemaan itseäni
tuoksuvassa yrttikylvyssä
hoitaakseni niitä
ihoni ohuimpia kohtia
joihin sinä olet
jättänyt kosketuksesi
jäljen
eikä minun rakastajalleni
silloin jää mitään
ei mitään muuta kuin
runot
joita ikävissäni
kirjoitan
mutta sinä tiedät
ettei kukaan
ei kukaan tyydytä
minun ikävääni
niin kuin Sinä
rakkaani
Sinä olet minun
Kuninkaani
Suudelmin
Kuningattaresi
Elämä on jatkuvaa hyvien ja pahojen voimien taistelua.
Eritoten tänään sen taas helposti huomaa, jos on yhtään
avoimena tällaisille asioille.
Suomalaiset ovat menneet mökeilleen sikailemaan ja
riitelemään, sääkin on tavanomainen normijuhlan kunniaksi.
Mutta ketkä jäävät kerrostaloihin, kaupunkiin?
Henget. Hyvät ja pahat henget. Ne jäävät, silloin kun
ruumiit ovat menneet.
Winnie kuunteli äsken täysillä musaa ja ah, hänen sielunsa
järkkyi nautinnosta. Mutta kun levy soi loppuun,
jäi vain avonaisesta ikkunasta kuuluva linnun laulu ja naapuri soitti pianolla
jotakin niin kaunista ja hyvää, ettei tehnyt enää mieli heviä.
Ja Winnie avasi siiderin nautiskellakseen sen kaikessa
hiljaisuudessa ja yhtäkkiä hänen sieluunsa laskeutuneessa
harmoniassa...
silloin jostakin kantautui pullantuoksu. Niin ihana ja kiihottava
pullantuoksu! Miten jokin voi olla niin kiduttavaa kuin vastaleivotun
pullantuoksu? Minne siitä voi valittaa?
Winnien ei tehnyt mieli enää siideriä ja niinpä hän keitti teetä.
On aivan turhaa taistella henkiä vastaan. Ehkä on parasta
yrittää sopeutua, niin henget luulevat, että Winniekin
on yksi heistä.
Ja niin saattaa tietenkin ollakin, mutta ei kerrota sitä heille.
Että olisi jotakin puhuttavaa. Ja kirjoitettavaa. Että olisi
koko ajan jokin taistelu.
Koska ilman taistelua ei ole elämää.
Sinusta löysin sielunkumppanini
niin ihanaa
että olemme tavanneet
haluan
haluan tuntea sinut
ja että sinä
tunnet minut
ajatukseni
sydämeni
elämäni
kaiken
ihana olet sinäkin
sanoit
tutustutaan toisiimme
huomenna
muru
runkkaan juuri
komeaa kyrpääni
haluatko spermat
perseeseesi
kulta
sinua ajattelen